3 osavaltiota paivassa!

Tana aamuna herasin vieressa solisevan joen aaneen, joita virtaa joka paikassa Vermontin vuorilla. Ajeltiin New Hampshireen, ja nyt ollaan Massachusettsissa, jossain mukavassa pikku kaupungissa. Rapsittiin matkan varrella kuvia, tassa maisemia eilis-illalta, ja talta paivalta!

Metsalaiset kuittaa!

Welcome to Ithica

Saavuttiin Ithicaan, joka on hip pikkukaupunki New Yorkin vuoristossa. Tassa paallemme laskeutuu yksi monista paikallisista vesiputouksista. Ei muuten olla kaukana Niagara Fallsista. (muutaman tunnin ajomatka) Taalla asuu mukavaa sakkia, ajattelevaista ja sellaista, porukkaa vauvasta vaariin, jotka ovat paenneet NYCista tanne maalle.

Hoksasin hiljattain, etta olen hukannut muistitikkuni jonnekin, todennakoisesti unohtanut johonkin tietokoneeseen matkan varrella (matkalla New Yorkista Miamiin, ja takaisin) eli saa nahda loytyyko koskaan enaa. Mutta sattumalta kun pestiin taalla pyykkia Laundry-matissa, laitettiin vaatteita koneeseen, ja siella oli ilmeisesti (kun ei kuulemma ollut edellisen pyykkajankaan omaisuutta) pyorinyt pesuvedessa muutamaan koneellisen verran pieni sininen muistitikku, jossa lukee "Ithica Career". Kun sille ei loytynyt omistajaa, kokeilin toimiiko se ylipaansa enaa, ja toimii hyvin. Muisto-tikkuni, looks like! :o)

Tassa teille pari maisemaa Itikasta.

Mini-Niagara.

Upstate New York Akrobatiaa

Ollaan nyt Binghamtonissa, eilen illalla ajeltiin tanne New York Cityn lapi ja pohjoiseen, mielenkiintoisia, kiemurtelevia vuoriteita pitkin. Oli hienot maisemat! Valilla metsissa nakyi lunta, muuten on aika lamminta paivisin (t-paita saat). Kaydaan taalla pohjoisessa muutamissa kouluissa, kirjojen kanssa, ja tullaan kaymaan lahella Kanadan rajaa. Voitaisiin menna Kanadaan, mutta ne ei paasta rajan ylitse, jos henkilolla on rikosrekisteri jostain kumman syysta, vaikka se olisi yli 10 vuoden takaa. Itsellani ei ole, enka anna mitaan nimia tassa, mutta emme kuitenkaan mene Kanadaan, vaan palaamme sitten etelampaan New Yorkiin, jossa piakkoin eras mekaanikko asentaa automme kulkemaan kasvisoljylla, dieselin sijasta. Kun sen hinta on niin korkea taalla, ja kasvisoljya saa ilmaiseksi ravintoloitten oljyroskiksista. Kuulostaa aika hullulta, mutta meilla on monia tuttuja taalla, joilla sama jarjestely toimii hyvin. Uutisia viela sen verran, etta 18. tata kuuta tulen saamaan Yhdysvalloilta virallisen luvan tehda toita taalla, seka mahdollisuuden saada USAn ajokortin, ja sosiaaliturvatunnuksen, seka matkustusluvan, oleskelulupaani odottaessa. Toisin sanoen, kasi ylos joka haluaa sponsoroida minut ja/tai puolisoni Suomeen pariksi viikoksi, pian se olisi mahdollista! Heh!

Eilen pysahdyttiin juuri ennen pimean tuloa ottamaan pari kuvaa matkan varrelta.

Ta-daa!

Prabhupada Village, North Carolina

Ihailin Mathuran ja Citralekhan ja heidan pojan, Devavratan taloa, jota he rakentavat mudasta, heinasta, vedesta yms. luonnon aineksista. Sinne ei tule sahkoa ollenkaan, ja sohvatkin on muotoiltu mudasta. Pehmusteet tulee kaiketi myohemmin jostain muusta aineesta. Perhe elattaa itsensa luomumaanviljelylla ja iduilla, joita lahialueen luomumarketit ostavat laatikoittain.

Om Sweet Home.

Citra ja Deva, seka hepat.

Mulla on auton ovessa vieressani tallainen tarra, joka aina muistuttaa Suomesta :)

Ja tassa on Tulasimme, jota Philipin kanssa koitamme kasvattaa with tender loving care.
Tosin tana paivana, kun otin kuvan, jatimme Tulasin auton katolle ottamaan aurinkoa, kun menimme itse muualle, ja kun palasimme autolle, oli kova tuuli, ja Tulasi on siita lahtien yrittanyt toipua shokista. Hups!!!!!!

Hiljattain vietettiin Gaura Purnima -juhlaa, ja Prabhupada Villagen temppeliin tuli pari sataa vierasta. Mekin lomailtiin Villagessa viikon verran.

Sivananda tekee alttarilla pujaa, ja Krishnaya katselee.


Juhlavakea.

Tama kuva on otettu puolen yon maissa, kun viimeiset innokkaat laulajat viela tunnelmoivat temppelissa. (Philip taka-vasemmalla)

Meika ja kirjapoyta.

Krishnaya pitaa paikat siistina.